Opiskelijan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sekä kehittämään opiskelijan edellytyksiä itsearviointiin. Opiskelijan oppimista ja työskentelyä tulee arvioida monipuolisesti.

Lukiolaki 17 § 1 mom.

YLEISTÄ

Opetussuunnitelman tuntijaossa määritellään opetettavat oppiaineet. Kurssi on oppiaineen pienin opintokokonaisuus. Kurssit määritellään oppiaineittain opetussuunnitelman ainekohtaisessa osassa.

Opiskelijan valitsemista oppiaineen kursseista muodostuu oppiaineen oppimäärä. Opiskelijan valitsemat oppiaineet oppimäärineen muodostavat opiskelijan opintoohjelman.

Jokainen yksittäinen opiskelijan suorittama kurssi arvioidaan. Myös opiskelijan opinto-ohjelmaan kuuluvien oppiaineiden oppimäärien suoritukset arvioidaan, ja arvosanat merkitään oppilaalle annettavaan päättötodistukseen.

Arviointiasteikkona käytetään sekä kurssien että oppimäärien arvioinnissa numeerista kokonaislukuasteikkoa 4 - 10. Arvosana 4 merkitsee hylättyä suoritusta. Hyväksyttyjä arvosanoja ovat 5 (välttävä), 6 (kohtalainen), 7 (tyydyttävä), 8 (hyvä) sekä 9 (kiitettävä) ja 10 (erinomainen).

Kurssin arvioivalla opettajalla on oltava riittävästi arvosanan määräämisen perustaksi opiskelijan antamia erilaisia näyttöjä oppimisestaan ja osaamisestaan. Annettujen näyttöjen taso määrittelee arvosanan. Myös arvosana neljä edellyttää aina, että arvioinnin edellytykset täyttyvät. Ilman opiskelijan osoittamia näyttöjä osaamisestaan arvioinnin suorittamisen ja kurssiarvosanan määrääminen ei ole mahdollista. Opiskelijan poissaolo opetuksesta ja esimerkiksi tyhjä vastauspaperi kurssikokeessa eivät mahdollista opettajalle osaamistason toteamista.

Lukion opinnot jaetaan kolmeen osaan: pakollisiin, syventäviin ja soveltaviin kursseihin. Kunkin oppiaineen pakolliset ja syventävät kurssit arvioidaan numeroin. Koulukohtaiset soveltavat kurssit voidaan arvioida suoritusmerkinnällä (S).

JAKSOTODISTUS

Jakson aikana suoritetuista kursseista opiskelijalle annetaan jaksotodistus, josta ilmenevät kaikki hänen siihen mennessä suoritetut kurssit arvosanoineen.

Jaksoarvioinnit näkyvät Wilmassa viimeistään

KURSSIEN SUORITTAMINEN JA KURSSISUORITUKSEN ARVIOINTI

Kurssien suoritusjärjestys on kerrottu valintaoppaassa kunkin oppiaineen kohdalla.

Kurssin voi suorittaa kahdella tavalla:

1.     Tavallisin menettely suorittaa kurssi on osallistua kurssin oppitunneille ja suorittaa kurssikoe. Runsaat poissaolot voivat tällöin aiheuttaa sen, että oppilaalle ei anneta kurssiarvosanaa kurssikokeen läpäisemisestä huolimatta. Päätöksen kurssin arvostelematta jättämisestä tekee kurssin opettaja.

2.     Opiskelija voi suorittaa kurssin myös osaksi tai kokonaan opetukseen osallistumatta esimerkiksi tekemällä tutkielman. Tässä tapauksessa kurssin opettaja ja opiskelija sopivat keskenään, mitä suoritukseen sisältyy.

Opiskelijalla on oikeus saada tieto arviointiperusteista ja niiden soveltamisesta häneen.

Lukioasetus 9 §
2 mom.

Opiskelijan arvioinnista päättää kunkin oppiaineen tai aineryhmän osalta opiskelijan opettaja tai, jos opettajia on useita, opettajat yhdessä.

Lukioasetus 9 §
1 mom.

Kurssisuoritus arvostellaan välittömästi kurssin opiskelun päätyttyä. Annettava arvosana perustuu siihen, miten opiskelija on saavuttanut kurssin tavoitteet. Tästä syystä opettajan on kurssin alkaessa selostettava kurssin sisältö ja laadittava yhdessä oppilaiden kanssa kurssisuunnitelma, jossa selvitetään

  • kurssin painopistealueet
  • pääpiirteittäinen ajankäyttö
  • mahdollisesti itsenäisesti opiskeltavat osat
  • kurssin työmenetelmät
  • kurssin arvosteluperusteet
  • kurssikokeen luonne.

Kurssin arvosana määräytyy annettujen näyttöjen perusteella perusteella ja siihen vaikuttavat kurssin alkaessa yhdessä oppilaiden kanssa sovittavalla tavalla myös osallistumisaktiivisuus sekä oppitunneilla, kotitehtävien yhteydessä ja esimerkiksi tutkielmia laadittaessa osoitettu oppimistaso. Kurssin arvostelu on riippumatonta aineen aikaisemmista kurssiarvosanoista. Myös opiskelijan oma itsearviointi voidaan ottaa huomioon käyttäen hyväksi muun muassa kurssin arviointikeskusteluja.

JATKUVA NÄYTTÖ

Jatkuva näyttö on heikko, mikä voi johtaa koearvosanaa heikompaan kurssiarvosanaan, kun opiskelija
- ei kuuntele opetusta
- häiritsee muiden työskentelyä
- ei tee muistiinpanoja
- viittaa vain harvoin
- jättää työnsä tekemättä
- asennoituu opiskeluun kielteisesti
- on aiheettomasti poissa
- ei tee ryhmätöissä osuuttaan

Jatkuva näyttö on tyydyttävä, mistä on seurauksena koearvosanaa vastaava kurssiarvosana, kun opiskelija
- seuraa opetusta ja osallistuu opetukseen kuuntelemalla, viittaamalla ja tekemällä muistiinpanoja
- suhtautuu opiskeluun myönteisesti
- tekee oman osuutensa ryhmätöissä hyväksyttävästi.
- ei häiritse koskaan opetusta

Jatkuva näyttö on kiitettävä, mikä antaa mahdollisuuden koearvosanaa korkeampaan kurssiarvosanaan, kun opiskelija
- osallistuu jatkuvasti opetukseen erityisen ansiokkaasti
- työskentelee kiitettävästi sekä kotona että koulussa
- käyttää hankkimiaan tietoja ja taitoja luovasti ja analysoiden
- asennoituu opiskeluun myönteisesti, innostuneesti ja harrastuneisuutta osoittaen
- on oma-aloitteinen 
- tekee oman osuutensa ryhmätöissä kiitettävästi.
- työskentelee säännöllisesti kotona ja koulussa.

HYLÄTYN KURSSIN UUSINTA

Opiskelija saa korottaa opetukseen osallistumatta hylättyä kurssiarvosanaa kerran. Korotusyrityksen voi tehdä joko osallistumalla työsuunnitelmassa vuosittain päätettävään uusintakuulusteluun tai osallistumalla opettajan luvalla jonkin muun opetusryhmän vastaavaan kurssikokeeseen. Mikäli opiskelija tulee hylätyksi myös uusinnassa, ainoa tapa saada hyväksytty suoritus on osallistua uudelleen kurssin opetukseen.

Hylätyn kurssin uusinta on tehtävä saman lukuvuoden aikana. Poisjääminen ilman pätevää syytä (sairaustapauksissa terveydenhoitajan/lääkärin antama todistus) kokeesta merkitsee sitä, että kurssi pysyy hylättynä.

HYVÄKSYTYN KURSSIN UUSINTA

Hyväksyttyä kurssiarvosanaa opiskelija voi korottaa pääsääntöisesti vain osallistumalla uudelleen kurssin opetukseen. Poikkeuksena on elokuussa järjestettävä uusintakoepäivä, jolloin saa uusia vain yhtä hyväksyttyä kurssia kurssikokeella. Uusiminen siten, että opiskelija osallistuu pelkästään kurssin uusintakokeeseen tai saman kurssin jonkin toisen opetusryhmän varsinaiseen kurssikokeeseen, on mahdollista vain lääkärin tai terveydenhoitajan antaman todistuksen perusteella. Korotusyrityksen tulos jää kurssiarvosanaksi vain siinä tapauksessa, että tulos on korottava.

OPPIMÄÄRÄN VAIHTAMINEN MATEMATIIKASSA

Matematiikan oppimäärää vaihdettaessa pitkästä lyhyeen käytetään vastaavuuksia: MAA1 => MAB1, MAA3 => MAB2, MAA6 => MAB5, MAA7 => MAB4 ja MAA8 => MAB3.

Suoritettujen kurssien MAA1, MAA3, MAA6, MAA7 ja MAA8 arvosanat siirtyvät sellaisinaan mainitun vastaavuuden mukaisesti lyhyen matematiikan kurssien arvosanoiksi, myös hylätty arvosana 4. Ne pitkän matematiikan hyväksytysti suoritetut pakolliset kurssit, jotka eivät vastaa mitään lyhyen matematiikan kursseista, lasketaan opiskelijan lyhyen matematiikan koulukohtaisiksi soveltaviksi kursseiksi MAB11-15, joista merkitään S jaksotodistukseen. Pitkän matematiikan arvosanat jäävät näkyviin jaksotodistukseen, mutta eivät ole mukana kokonaiskurssimäärässä.

Opiskelija voi korottaa pitkän matematiikan arvosanalla korvattua lyhyen matematiikan kurssin arvosanaa käymällä kurssin uudelleen, tekemällä lyhyen matematiikan kurssikokeen uusintakoepäivänä tai itsenäisesti suorittaen.

OPPIMÄÄRÄN VAIHTAMINEN RUOTSISSA

Siirryttäessä keskipitkästä ruotsista pitkään ruotsiin vaaditaan lisänäyttö ennen kuin keskipitkän ruotsin arvosana siirretään pitkän ruotsin arvosanaksi. Siirryttäessä pitkästä ruotsista keskipitkään arvosanat siirtyvät automaattisesti keskipitkän ruotsin arvosanoiksi.

OPPIMÄÄRÄN ARVIOINTI JA PÄÄTTÖARVOSANAN ANTAMINEN

Päättöarvioinnista päättävät rehtori ja opiskelijan opettajat yhdessä.

Lukioasetus 
9 § 1 mom.

Kunkin oppiaineen päättöarvosana annetaan oppimäärän tultua suoritetuksi. Aineen oppimäärää arvosteltaessa otetaan huomioon opiskelijan opinto-ohjelman mukainen oppiaineen koko oppimäärä. Oppiaineen oppimäärän arvosana määräytyy opiskelijan opiskelemien pakollisten ja opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjen valtakunnallisten syventävien kurssien kurssiarvosanojen aritmeettisena keskiarvosanana. Mainituista opinnoista opiskelijalla saa olla hylättyjä kurssiarvosanoja enintään seuraavasti:

Opiskeltuja pakollisia ja valtakunnallisia syventäviä kursseja/Hylättyjä kurssiarvosanoja (2/3-sääntö):

1–2 kurssia

0

3–5 kurssia

1

6–8 kurssia

2

9 kurssia tai enemmän

3

Opiskelijalle, joka ei ole tullut hyväksytyksi jossakin oppiaineessa tai joka haluaa korottaa saamaansa arvosanaa, on järjestettävä siihen mahdollisuus erillisessä kuulustelussa arvosanan korottamiseen.

Lukioasetus 8 §
3 mom.

Oppiaineisiin läheisesti liittyviä soveltavia kurssisuorituksia voidaan pitää arvosanaan vaikuttavana lisänäytteenä. Vain hyväksytysti suoritetut koulukohtaiset soveltavat kurssit lasketaan kurssisuorituksiksi. Kaikki opiskelijan opiskelemat kurssit luetaan oppimäärään kuuluviksi. Mitään kursseista ei voi jälkikäteen poistaa. Jos oppilaalla on ollut jossakin oppiaineessa useita saman koulun opettajia, heidän tulee neuvotella päättöarvosanan antamisesta keskenään. Oppiaineen oppimäärän arvioinnin suorittajilla on mahdollisuus myös korottaa arvosanaa, mikäli opiskelijan tiedot ja taidot ovat aineen opiskelun päättövaiheessa kurssiarvosanojen perusteella määräytyvää arvosanaa paremmat.

Päättöarvosanaa voi korottaa erillisissä suullisissa kuulusteluissa. Suulliset kuulustelut järjestetään ennen ja jälkeen ylioppilastutkinnon kirjallisia kokeita sekä syksyn että kevään tutkinnossa. Jos opiskelija ilmoittautuu tutkinnon kirjallisia kokeita edeltävään suulliseen kuulusteluun jossakin oppiaineessa, niin hän ei voi ilmoittautua enää saman oppiaineen suulliseen kuulusteluun, joka järjestetään tutkinnon kirjallisten kokeiden jälkeen. Ilmoittautuminen suullisiin kuulusteluihin on sitova. Jos syytä ilmoittamatta jää pois kuulustelutilanteesta, katsotaan se käytetyksi kuulustelukerraksi. Kuulustelu, jossa voi olla myös kirjallisia osia, käsittää opiskelijan opinto-ohjelman mukaisesti oppiaineen koko oppimäärän. Opettaja voi painottaa kuulustelua etukäteen ilmoittamallaan tavalla. Opiskelijoita voi ohjata käyttämään kuulusteluja hyväkseen ylioppilastutkinnon kokeisiin valmistautumisessa.

Lukioasetuksen määrittämin numeroarvosanoin arvioidaan

1.     kaikki pakollisten oppiaineiden oppimäärät

2.     valinnaiset vieraat kielet.

Opinto-ohjauksesta annetaan suoritusmerkintä.

Mikäli opiskelija pyytää, hän on oikeutettu saamaan päättötodistukseen suoritusmerkinnän 
- liikunnasta -
- sellaisista oppiaineista, joissa opiskelijan suorittama oppimäärä käsittää vain yhden kurssin 
- valinnaisista vieraista kielistä, mikäli opiskelijan suorittama oppimäärä niissä käsittää vain kaksi kurssia

PÄÄTTÖTODISTUS

Opiskelijan henkilökohtaiseen opinto-ohjelmaan kuuluvia pakollisia, syventäviä ja soveltavia kursseja tulee olla opiskeltu vähintään siinä laajuudessa kuin ne on määritelty valtioneuvoston 14.11.2002 antamassa tuntijakopäätöksessä. (Valtioneuvoston asetus 955/2002).

Lukion omista syventävistä ja soveltavista kursseista voidaan lukea mukaan lukion oppimäärään vain opiskelijan hyväksytysti suorittamat kurssit.

Opiskelija on suorittanut lukion oppimäärän silloin, kun hän on suorittanut oppiaineiden oppimäärät edellä esitetyllä tavalla hyväksytysti ja lukion vähimmäiskurssimäärä 75 kurssia täyttyy.

Opiskelija voi kahden kuukauden kuluessa arvioinnista tiedon saatuaan pyytää opinnoissa etenemistä koskevan päätöksen tai päättöarvioinnin uusimista. Pyyntö tulee tehdä rehtorille. Uudesta arvioinnista päättävät koulun rehtori ja opiskelijan opettajat yhdessä.

Jos opiskelija on tyytymätön 1 momentissa tarkoitetusta pyynnöstä tehtyyn uuteen arviointiin tai ratkaisuun, jolla pyyntö on hylätty, opiskelija voi pyytää arvioinnin oikaisua lääninhallitukselta. Lääninhallitus voi, jos päätös on ilmeisesti virheellinen, velvoittaa opettajan toimittamaan uuden arvioinnin, määrätä opinnoissa etenemistä koskevan päätöksen muutettavaksi tai määrätä, mikä arvosana opiskelijalle on annettava.

Lukioasetus 13 § 1 ja 2 mom.

ITSEARVIOINTI

Jatkuva itsearviointi on osa kouluyhteisön toimintaa. Itsearviointi kuuluu koko kouluyhteisölle, sekä opiskelijalle sekä opettajalle. Kouluyhteisön lukuvuodelle asettamat opetukselliset ja kasvatukselliset tavoitteet arvioidaan lukuvuoden työn loppuessa.

Opiskelija asettaa itselleen opettajan ohjauksessa realistiset tavoitteet. Opiskelijasta halutaan säännöllisen itsearvioinnin avulla kehittää itsenäinen ja vastuullinen oppija.

OPISKELIJOIDEN KUULEMINEN

Koulutuksen järjestäjän tulee varata opiskelijoille mahdollisuus osallistua koulutuksen kehittämiseen sekä kuulla opiskelijoita ennen opintoihin ja muihin opiskelijoiden asemaan olennaisesti vaikuttavien päätösten tekemistä. Oppilaskunta käyttää opiskelijoiden puhevaltaa säädetyissä asioissa. Parlamentti on opiskelijoiden ja henkilökunnan yhteinen keskustelufoorumi.

Lukiossa odotamme sinulta työyhteisömme jäsenenä mm. ahkeruutta, tunnollisuutta, täsmällisyyttä, kohteliaisuutta ja yhteistyöhalukkuutta. Osaltasi odotamme myös yhteisen työympäristömme viihtyvyydestä ja siisteydestä huolehtimista. Opiskelijalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön.